Ilkka Lappin terveisiä Namibiasta tammikuun lopulla

Tervehdys täältä Afrikan lämmöstä!

Kolme viikkoa on täällä vietetty ja yhtä viihtyisää on ollut kuin heti alkuvaikutelmanikin oli. Pientä alkutakkuamista oli kun sain oikeaan nilkkaani jonkun elukan pureman, se oli jokin käärme tai ehkä skorpioni. Tuli heti alkuun muistutus, että paratiisimainen luonto kätkee sisäänsä monet kasvot. Asiantuntevalla hoidolla ja lääkkeillä olen toipunut vaivastani jo miltei kokonaan.

Kirkon kunnostustyöt saatiin mukavasti alkuun heti seuraavana päivänä saapumisestamme.
Vastaanotto tänne Oniipaan ja sairaala-alueelle olivat todella lämpimät. Kirkon sokkeli ja anturat saatiin tänään valmiiksi, joten raskain ja suurin urakka on takana. Sisä- ja ulkoseiniä sekä sisäkaton korjauksia pääsemme jatkamaan huomenna.

Lähetysaseman alueella majailee tällä hetkellä seitsemän suomalaista Lehtisen perheen lisäksi, joten ei ole tarvinnut vaihtaa ajatuksia vain afrikanenglanniksi, joka menee meikäläiseltä kielinerolta usein täysin yli hilseen.

Kaikenkarvaisia elukoita olen täällä nähnyt ja todennut, että kyllä ne ovat luonnossa kunnioitusta herättävän näköisiä ja kokoisia. Aivan toista kuin luontokuvissa telkkarista nähtynä.

Työpäivä aloitetaan joka aamu hartaushetkellä. Sairaalan virkailija lukee päivän tekstin, rukouksen ja lopuksi lauletaan virsi, jossa poikkeuksetta on tuttu suomalainen sävel. Lämmittää mieltä - vaikkei sanoista mitään ymmärräkään.

Koti-ikävä ei ole ehtinyt tulla. Aika kuluu kuin siivillä ja nyt jo tuntuu että aamukammassa piikit vähentyvät yllättävän nopeasti. Tämä maa tuntuu ehdottomasti paikalta, jonne haluaisin perustaa talvipesän itselleni. Missään muualla maailmassa en ole kokenut tämäntapaista ystävällisyyttä ja vilpitöntä lämmintä vastaanottoa paikalliselta väestöltä.

Jatkan "Ilkka-sedän matkaraporttia" lähipäivinä, sillä minun on luovutettava konettani naapurin käyttöön.

Kaikkia Teitä tuomasväkeä lämmöllä ajatellen ja Taivaanisän siunausta toivottaen

Ilkka Lapp