Tuomasmessu 6.3. 2011

Paastonaikaan laskeutuminen aloitettiin laskiaissunnuntain Tuomasmessussa, jossa aiheena oli Katoaako se koskaan?

Hiljennyimme paastonajan alkaessa muistamaan Jumalan suurta rakkautta, joka on meille osoitettu Golgatan tapahtumissa. Olemme syntisiä, mutta silti Jumalan rakkauden ja armon vaikutuspiirissä. Nämä näkyivät ja kuuluivat taas messun musiikissa, rukouksissa, Herran Sanassa, saarnassa ja muissa puheenvuoroissa.

Kuvataideohjaaja Ritvamaija Rantalan kaunis alttari Pirkankadun puolella pysähdytti monet messuvieraat.

Tekstinä Rantalan alttarilla luki mm. seuraava ajatelma:

Rakkaus on loistavampi
synkkyyden keskellä
ystävyys rohkeampi
kovuuden vierellä

-Kuvataide on minulle todella tärkeä tapa ilmaista omaa hengellisyyttäni. Olen tehnyt Tuomasmessuun alttarin muutaman kerran. Ne syntyvät aina prosessimaisesti, Rantala kuvaa.

-Omana suosikkitaitelijanani voin pitää mm. amerikkalaista Mark Rothkoa. Myös Osmo Rauhalasta pidän paljon, hänen Pyhän Olavin kirkkoon tekemät maalaukset ovat upeita.

Rantala toimii aktiivisesti myös Oma Polku -yhdistyksessä.

-Tarjoamme kehitysvammaisille nuorille monenlaisia palveluita, mm. taidepajassamme taideilmaisua ja kädentaitoja. Taide on kaikille yhteistä ja parhaimmillaan se lisää yhdenvertaisuutta, aktiivisuutta ja yhteyttä.

Tuomasmessun saarnaajana vieraili Sana-lehden päätoimittaja, rovasti Hannu Nyman.

Nyman toi saarnassaan esille päivän teksteistäkin hyvin ilmenneen kristinuskon täysin toisenlaisen maailmankuvan kun vertailukohtana on ns. voittajien maailmankuva.

-Nykytermein ilmaistuna Jeesuksen "kannatusprosentit" olivat aikoinaan tosi korkeat ja hänellä oli selvä "momentumin" hetki käsillä. Lasaruksenkin herättäminen kuolleista oli aivan ennen kuulumatonta.

Hän kuitenkin valitsi täysin toisen tien. 

-Jeesus kulki tavallaan alakautta, ristin ja kärsimyksen tietä. Hän tiesi varsin hyvin mitä tulee tapahtumaan mutta ei väistynyt, vaikka esim. Pietari opetuslapsista sitä kovastikin halusi.

-Jumalan elämä kuljettaa meitä näitä teitä, sieltä löytyy se varsinainen voitto. Vaikka juuri se tie onkin kovin usein raskas.

-Nyt kun paaston aika alkaa, niin luovut jostakin, mutta saat myös jotakin aivan uutta tilalle. Voit paaston aikana hiljentyä kärsimyshistorian äärelle. Jumala voittaa kärsimällä.

-Se Jumala, joka tulee kärsimään, on ainutkertainen Jumala. Mekin löydämme lohdutuksemme sieltä, että Herramme on kulkenut samaa tietä.

-Jeesusta ei lähetettykään poistamaan kärsimystä vaan "luomaan uudet taivaat ja maat".

Lisää kuvia messusta tästä linkistä.