Tulevat messupäivät

Keväällä 2012: 12.2. 4.3. 25.3. pääsiäinen 8.4. 29.4. helatorstai 17.5. 10.6. sekä juhannusaatto 22.6. Ilkossa

Lisäksi 22.2. on Tuhkakeskiviikon Tuomasrukous klo 18

Messut ovat muutamin poikkeuksin Aleksanterin kirkossa klo 18. Poikkeukset kerrotaan näillä sivuilla ja muussa messutiedotuksessa.

Tähän päivään

Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.

Joh.1:4-5

Kevään 2012 ohjelmaa

Illat espanjalaisista mystikoista alkavat 30.1. klo 18 Emmauksessa Seurakuntien talossa. Mauri Niemisen aiheena Ignatius Loyola ja hänen Hengelliset harjoitukset.

Muusta kevään ohjelmasta lisätietoja Tuomaskirjeessä ja Maanantai-illat -sivulla.

Tuomaat kirjoittavat

Sarjassa 50 tuomasta on kirjoittanut ajatuksiaan Tuomasmessusta. Kaikki kirjoitukset luettavissa täällä Tuomaat kirjoittavat! Kirjoitukset on julkaistu myös kirjana, jota voi ostaa messujen yhteydessä. Uusi sarja tulossa.

Uusimmat kuvat

Uudenvuodenaaton messu 2009

vke.s.jpg

- Me lähes 80 vapaaehtoista olemme rukoillen valmistaneet messua. Sinua on odotettu!" , sanoi uudenvuodenaaton messun kokoaja Kaija Jerkku ensi sanoikseen kirkontäydelle messuväelle. Moni oli halunnut tulla kirkkoon päättämään mennyttä vuotta ja aloittamaan uutta tuntematonta taivalta.

Jo kirkon ulkopuolella kymmenet lyhdyt valaisivat tulijan askeleita. Ne olivat toivon merkkivaloja, jotka kutsuivat messuun. Koko messu oli rakennettu valo-teeman ympärille. Käsiohjelman kannessa majakan valo loisti kirkkaan keltaisena otsikolla Toivon merkkivalo.

- Valo, joka kirkosta loistaa, on Jumalan rakkauden valoa ja lämpöä, ilmaisi Kaija teeman sisältöä.

rukousalttarilla.s.jpg

Rukouksen huone

Kirkko muuttuu moninaisen rukouksen huoneeksi, kun rukousjakson aikana kukin voi rukoilla oman sisimpänsä tarpeen mukaan rukouksia kirjoittaen, laulaen, hiljentyen, keskustellen. Tällä kertaa on mielissä myös aamupäivällä tapahtunut ampumavälikohtaus Espoon kauppakeskuksessa. Kuusi lepattavaa kynttilää pääalttarin reunalla kertoo heistä, jotka väkivallan uhrina menettivät henkensä tänä vuoden viimeisenä päivänä.

Hämärtyvässä kirkossa hiljennyttiin yhdessä rukoilemaan esirukouspyyntöjä. Kuin korkealta kirkon holvista alkoi rukousten välissä kuulua huilun soittoa. Emilia Ilomäki  urkuparvelta toisti huilullaan juuri lauletun yhteislaulun säveliä.

- Lasken matkaan leijan kauneimman. Se saa lentää tuulien teitä. Toivo nousee yli ulapan: 'Anna rauha. Varjele meitä.'

Tuulahdus kaukaa

Lämpimän tuulahduksen talvemme keskelle toi erään rukousalttarin afrikkalainen näky. Maija Karjalaisen ajatuksissa oli Viktoria-järven rannalla asuva hänelle tärkeä kirahvialttari.s.jpgOnyandon perhe.

- Kirahvi, alttarin symboli, näkee kauas, on rohkea ja katsoo eteenpäin. Ystävyys ja yhteydenpito Keniaan on tärkeää, myös hengellisessä mielessä. Perheen äiti puhuu paljon rukoilemisesta, kuinka se on jaksamisen lähde hänelle ja monelle afrikkalaiselle naiselle, ja myös miehelle, kertoo Maija alttaristaan ja ystävistään.

Tämän ensimmäisen rakentamansa rukousalttarin otsikoksi hän oli valinnut osuvasti Rakkaus karkottaa pelon. Rukouksessa välimatkat häviävät ja yhteinen toivo kantaa. Kauaksi suuntautuivat ajatukset ja rukoukset myös kerätyn uhrilahjan kautta, jonka kohteena oli lasten ja naisten koulutus Nepalissa.

Pikaripalvelijan ilo

Tuula Heino oli messussa pikaritehtävissä. Ennen messua hän oli jo kattanut yhdessä muitten pikaripalvelijoitten kanssa kauniisti satoja pikareita ehtoollisen viettoa varten. Messussa hänen tehtävänsä oli kuljettaa käytettyjä pikareita pestäväksi.

- Tämä vuodenvaihde tuntuu erilaiselta, mahtavan hyvältä. Ennen vuoden vaihtuminen on ollut pelottavaa ja vaativaa. Minulla on takana rankka vuosi, mutta olen selvinnyt!. Olen tajunnut myös, että me ihmiset olemme vajavaisia, mutta yläpuolellamme on meitä korkeampi Voima.

valkopukuiset_alttarilla.s.jpg

Toivon merkki

Emmi Matikainen ja Ella Lupunen Tampereen Yhteiskoulun lukiosta olivat asentaneet värivaloja valaisemaan alttarisyvennystä. Punerrus toi mieleen päivän tekstin, jossa Jeesus toteaa, että hänen luokseen tulleet epäuskoiset kyselijät osasivat kyllä tulkita taivaan ruskotusta, mutta Jeesusta Jumalan lähettämänä Messiaana he eivät tunnistaneet.

Saarnaaja Pekka Paakkasen mielestä kertomus Joonan merkistä panee meidät arvioimaan omaa arvostelukykyämme. 

- Teksti on huonoja uutisia fariseuksille ja saddukeuksille. Samalla se on hyviä uutisia kaikille, jotka haluavat seurata Jeesusta, hän kiteytti.

 

Pekka Paakkasen saarna kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Kuvia messusta tästä linkistä